Säännöt
Suomen Akateemisten Naisten Liitto - Finlands Kvinnliga Akamdemikers Förbund ry:n säännöt
14.10.2006
Muutos rekisteröity 22.3.2007
Muutos rekisteröity 9.4.2009
Muutos rekisteröity 30.9.2010
Nimi ja kotipaikka
1 §
Yhdistyksen nimi on Suomen Akateemisten Naisten Liitto - Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä Liitoksi.
Liitto kuuluu jäsenenä Akateemisten Naisten Kansainväliseen Liittoon (International Federation of University Women IFUW).
Tarkoitus ja toiminnan laatu
2 §
Liiton tarkoituksena on olla akateemisten naisten yhdyssiteenä, tukea heidän tieteellistä työtään ja kannustaa heitä aktiiviseen toimintaan yhteiskunnassa julkisen elämän kaikilla aloilla.
3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto järjestää esitelmä-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia sekä harjoittaa julkaisutoimintaa ja toimii muilla vastaavanlaisilla tavoilla tarkoitusperiensä toteuttamiseksi.
Liitto voi toimia aloitteentekijänä ja lausunnonantajana julkisen elämän kaikilla aloilla ja erityisesti akateemista koulutusta koskevissa asioissa..
Liitto myöntää apurahoja ja toimii välittäjänä jäsenyhdistysten jäsenten hakiessa kansainvälisiä apurahoja.
Liitto on oikeutettu hankkimaan ja omistamaan kiinteää ja irtainta omaisuutta, vastaanottamaan lahjoja ja testamentteja sekä varojensa kartuttamiseksi toimeenpanemaan juhlia, arpajaisia ja rahankeräyksiä hankittuaan asianomaisen luvan.
Jäsenet
4 §
Liiton jäseniksi voivat päästä rekisteröidyt akateemisten naisten muodostamat paikallisyhdistykset, joita samassa kunnassa voi Liiton jäsenenä olla vain yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen paikallisyhdistys. Paikallisyhdistystä perustettaessa on sopimuskirja sääntöehdotuksineen alistettava Liiton keskushallituksen hyväksyttäväksi.
5 §
Edellä mainitun paikallisyhdistyksen jäseneksi voi päästä rotuun, uskontoon, kansalaisuuteen tai poliittiseen mielipiteeseen katsomatta jokainen Suomessa asuva nainen, joka on suorittanut akateemisen loppututkinnon jossakin Suomen yliopistossa tai korkeakoulussa. Yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa myös sellainen Suomessa asuva nainen, joka on ulkomailla suorittanut Akateemisten Naisten Kansainvälisen Liiton hyväksymän tutkinnon.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Paikallisyhdistyksen jäsenyyteen oikeuttaviksi akateemisiksi loppututkinnoiksi katsotaan ne tutkinnot, jotka Liiton keskushallitus, kuultuaan ensin Akateemisten Naisten Kansainvälistä Liittoa, on päätöksellään hyväksynyt tällaisiksi tutkinnoiksi.
Yhdistyksen ulkojäseneksi on oikeutettu pääsemään jokainen Suomessa oleskeleva Akateemisten Naisten Kansainväliseen Liittoon kuuluvan yhdistyksen jäsen.
Ulkojäsenellä ei ole äänivaltaa eikä häntä voida valita yhdistyksen toimihenkilöksi.
Yhdistyksen jäseneksi hyväksymisestä päättää kunkin paikallisyhdistyksen asianomainen elin paikallisyhdistyksen sääntöjen puitteissa.
6 §
Liitto voi kutsua kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtajan Liiton keskushallituksen sitä ehdotettua, jos kaksi kolmasosaa (2/3) edustajien käyttämistä äänistä Liiton kokouksessa kannattaa ehdotusta. Liitolla voi olla kerrallaan vain yksi kunniapuheenjohtaja.
7 §
Liiton yhteisiin menoihin on jokaisen siihen kuuluvan paikallisyhdistyksen osallistuttava suorittamalla jäsenmääränsä mukainen maksu, jonka suuruuden jäsentä kohden Liiton vuosikokous määrää seuraavaa tilivuotta varten. Kuluvan vuoden jäsenmaksu on suoritettava maaliskuun loppuun mennessä.
Kokoukset
8 §
Liitolla on vuosittain yksi varsinainen kokous, vuosikokous. Ylimääräinen kokous pidetään, kun keskushallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänivaltaisista jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti keskushallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten.
Liiton varsinainen tai ylimääräinen kokous voidaan pitää muuallakin kuin Liiton kotipaikkakunnalla.
Vuosikokous
9 §
Liiton vuosikokous pidetään marraskuun loppuun mennessä ja siinä
esitetään:
- tilinpäätös, joka käsittää keskushallituksen toimintakertomuksen, tuloslaskelman ja taseen
- tilintarkastuskertomus
- seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä ehdotus jäsenmaksuksi
päätetään:
- tilinpäätöksen vahvistamisesta
- tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä keskushallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille
- seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta
- seuraavan vuoden tulo- ja menoarviosta
- paikallisyhdistysten Liitolle suoritettavasta jäsenmaksusta
- kokouskutsutavasta sääntöjen 11 §:n puitteissa ja muiden asioiden tiedottamisesta paikallisyhdistyksille
valitaan:
- keskushallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle
- kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa
käsitellään:
- keskushallituksen esittämät muut asiat
- paikallisyhdistysten tai niiden yksityisten jäsenten tai Liiton kunniajäsenten Liiton keskushallitukselle viimeistään kesäkuun loppuun mennessä kirjallisesti esittämä asia, jos enemmistö edustajien antamista äänistä hyväksyy asian käsiteltäväksi
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. ??änten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaalit on toimitettava suljetuin lipuin, jos äänivaltainen edustaja sitä vaatii.
Vaalit
Hallituksen jäsenet valitaan enemmistövaalilla siten, että valituiksi tulevat ne ehdokkaat, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Liiton keskushallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan enemmistövaalilla, jossa valituksi tulevien on saatava yli puolet annetuista äänistä.
Keskushallituksesta erovuorossa olevat puheenjohtajat ja jäsenet sekä tieto, ketkä voidaan valita uudelleen, ilmoitetaan vuoden ensimmäisessä jäsenlehti Minervassa sekä kiertokirjeellä paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille.
Paikallisyhdistysten tulee toimittaa tiedot ehdokkaistaan Liiton toimistoon 30.6. mennessä. Ehdotukseen tulee liittää ehdokkaan tai ehdokkaiden esittely sekä hänen/heidän kirjallinen suostumuksensa ehdokkuuteen.
Tiedot ehdokkaista ja heidän henkilöesittelynsä julkaistaan viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta jäsenlehti Minervassa ja kiertokirjeellä.
Ehdokkaat ilmoitetaan vuosikokouksen esityslistassa. Kokouksessa voidaan esittää uusia ehdokkaita.
Kokousedustus ja kokouksista tiedottaminen
10 §
Liiton kokouksiin on siihen kuuluvilla paikallisyhdistyksillä oikeus lähettää kokouksissaan jäsenistä valittu edustaja tai edustajia käyttämään paikallisyhdistyksen äänivaltaa. Kunkin paikallisyhdistyksen äänimäärä määräytyy sen jäsenluvun mukaan siten, että kukin alkava kymmenluku oikeuttaa yhteen ääneen. Tällöin luetaan jäseniksi vain ne, joiden puolesta paikallisyhdistys on suorittanut Liitolle vuosikokousta edeltäneen vuoden jäsenmaksun.
11 §
Liiton kokouksista tiedotetaan jäsenille joko kirjeitse, Liiton omassa jäsenlehdessä Minervassa tai sanomalehdissä julkaistulla ilmoituksella, vuosikokouksesta vähintään kuukautta ja muista kokouksista vähintään kymmenen päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.
Keskushallitus
12 §
Liittoa edustaa ja sen asioita hoitaa keskushallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä yhdeksän muuta jäsentä. Keskushallituksen jäsenten on oltava Suomen kansalaisia sekä kuuluttava johonkin paikallisyhdistykseen.
Keskushallituksen puheenjohtajat ja jäsenet valitaan Liiton vuosikokouksessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajista on kunakin vuonna erovuorossa yksi ja jäsenistä kolme. Sama henkilö voi yhtäjaksoisesti toimia samassa tehtävässä keskushallituksessa enintään kaksi kolmivuotiskautta. Sellaisen keskushallituksen jäsenen tilalle, joka on estynyt hoitamasta tehtäviään, voidaan kesken toimikautta valita Liiton kokouksessa uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tällaista vajaata toimikautta ei huomioida edellä mainittua kahden kolmivuotiskauden enimmäismäärää laskettaessa.
Ensimmäisen varapuheenjohtajan on kuuluttava toiseen kieliryhmään kuin puheenjohtajan. Ainakin yksi muu jäsen on valittava ruotsinkielisistä paikallisyhdistyksistä.
Sääntöjen 12 §:ää muutetussa muodossa ensimmäistä ja toista kertaa sovellettaessa keskushallituksen jäsenten erovuoroisuus arvotaan, kuitenkin niin, että puheenjohtajista on erovuorossa ensimmäisellä kerralla puheenjohtaja, toisella kerralla toinen varapuheenjohtaja ja tämän jälkeen kukin kerrallaan kolmivuotiskauden toimittuaan. Ruotsinkielisistä paikallisyhdistyksistä valitut puheenjohtajat ja jäsenet eivät voi olla erovuorossa samanaikaisesti.
13 §
Keskushallitus valitsee keskuudestaan kaksi sihteeriä, mikäli mahdollista yhden kummastakin kieliryhmästä, sekä rahastonhoitajan, joka voidaan valita myös keskushallitukseen kuulumattomista paikallisyhdistysten jäsenistä. Keskushallitus voi asettaa avukseen komiteoita ja nimeää niiden puheenjohtajat ja jäsenet. Kansainvälisten asiain komitean puheenjohtajan tulee olla keskushallituksen jäsen.
Keskushallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai keskushallituksen kolmen jäsenen sitä heiltä vaatiessa. Kokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään kuusi jäsentä joku puheenjohtajista mukaan luettuna.
??änestettäessä äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja muissa asioissa puheenjohtajan ääni ratkaisee asian.
Nimen kirjoittaminen
14 §
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai ensimmäinen tai toinen varapuheenjohtaja, kukin heistä yhdessä jommankumman sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
Yhteys Akateemisten Naisten Kansainväliseen Liittoon
15 §
Yhteyttä Akateemisten Naisten Kansainväliseen Liittoon hoitaa Liiton kansainvälisten asiain komitea. Tähän komiteaan kuuluu itseoikeutettuna jäsenenä Liiton puheenjohtaja. Komitean puheenjohtaja tai joku keskushallituksen valitsema Liiton jäsenyhdistyksen jäsen edustaa Liittoa kansainvälisessä liittoneuvostossa (Council).
Akateemisten Naisten Kansainvälisen Liiton kokouksissa edustavat Suomen Akateemisten Naisten Liittoa Liiton keskushallituksen valitsemat edustajat.
Toiminta- ja tilivuosi
16 §
Liiton toiminta- ja tilivuotena on kalenterivuosi.
Paikallisyhdistysten on helmikuun kuluessa lähetettävä toimintakertomuksensa Liiton keskushallitukselle.
Rahastonhoitajan on toimitettava edellisen vuoden tilit tilintarkastajille maaliskuun kuluessa. Tilintarkastajien tulee tarkastaa Liiton tilit, kassa, arvopaperit ja muu omaisuus sekä antaa vuosikokoukselle kertomus toimittamastaan Liiton hallinnon ja tilien tarkastuksesta ja perusteltu lausunto vastuuvapauden myöntämisestä rahastonhoitajalle ja keskushallitukselle. Keskushallituksen tulee saada tilintarkastuskertomus huhtikuun kuluessa.
Sääntöjen muuttaminen
17 §
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä Liiton varsinaisessa kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Ehdotuksesta Liiton sääntöjen muuttamiseksi on kokouskutsussa erikseen mainittava.
Liiton purkaminen
18 §
Päätös Liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joista toinen on varsinainen kokous, ja joiden välillä on vähintään kuukausi. Liitto katsotaan puretuksi, jos kummassakin kokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä on purkamista puoltanut. Ehdotuksesta Liiton purkamiseksi on kokouskutsussa erikseen mainittava.
19 §
Liiton purkautuessa päätetään purkamiskokouksessa Liiton varojen käytöstä. Varoista on joko muodostettava stipendirahasto tai säätiö tai elleivät varat tähän riitä, ne on käytettävä muulla tavoin näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittujen tarkoitusperien tukemiseen.
20 §
Muilta osin noudatetaan yhdistyslakia.